Eettisinä tai poliittisina ennen pidettyihin kysymyksiin haetaan nykyisin juridisia ratkaisuja, oikeushistorian väitöskirjatutkija Juha Rekola sanoo. Miten tähän on tultu?
Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2026.
Länsimaiset yhteiskunnat ovat viime vuosikymmeninä oikeudellistuneet: poliittisina tai eettisinä ennen pidettyihin kysymyksiin haetaan nyt ratkaisuja tuomioistuimista.
Ilmiötä on pidetty myönteisenä. Se on liitetty ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon.
- Politiikan tutkijat ovat kuitenkin panneet merkille, että politiikan ala on kaventunut. Valtaa on siirtynyt jonnekin muualle. Yksi selitys on, että sitä on valunut vaaleilla valituilta päättäjiltä tuomioistuimille, oikeushistorian väitöskirjatutkija pohtii.
Ilmiötä on tulkittu niin, että tuomioistuimet olisivat haalineet valtaa itselleen. Toiset taas pitävät kehitystä väistämättömänä seurauksena demokratian etenemisestä. Kolmannet viittaavat oikeustietoisuuden ja -puheen lisääntymiseen.
Kaventuuko demokratia?
Rekola nostaa esiin myös oikeustieteilijä Ran Hirschlin ajatuksen, jonka mukaan oikeudellistumisesta on etua yhteiskunnan vallakkaille. Taantuvat poliittiset eliitit yrittävät ehkä pitää sen avulla kiinni asemastaan. Kun poliittinen vaikuttaminen ei tuota tulosta, voi haluamaansa tavoitella tuomioistuimen kautta.
- Kun jokin asia siirtyy politiikan piiristä oikeuden piiriin, sitä on vaikea enää palauttaa takaisin. Näin oikeudellistuminen voi kaventaa demokratiaa.
Rekola puhui Normatiivisuus-seminaarissa 7.5. Helsingin yliopistossa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
